Hyvinkää vuonna 1975

Hyvinkäällä 1970-luku oli ihmisten hyvinvoinnin lisääntymisen aikaa. Asukkaita kaupungissa oli 36 218. Hyvinkään aluetta halkoi rautatie, joka on aina mahdollistanut asukkaille helpon matkanteon lähelle ja kauas. Rata on tuonut ja vienyt asukkaita. Hyvinkää muodostuu aseman seudun kaupunkimaisesta keskustasta sekä maaseudun kylistä.

Keskustassa toimi 1970-luvulla Centrumin tavaratalo ja sen yhteydessä ravintola Hopealyhty. Pääkadun varressa oli lähes kaikki kaupungin kaupat, vähittäistavaraliikkeet, kahvilat ja liiketilat. Vuosikymmenen kuluessa yhä useampi muutti Hyvinkään keskustan alueelle ja maaseutujen kylien asukasluku pieneneni. Myös lapsia muutti keskustan alueelle perheidensä kanssa. Yhä useampi perheenäiti meni töihin sen sijaan, että olisi jäänyt kotiin hoitamaan lapsia. Siksi kaupungissa tarvittiin yhä enemmän päivähoitopaikkoja lapsille. Hyvinkäältä muutettiin myös pois suurempiin kaupunkeihin. Etenkin Helsinki veti monia hyvinkääläisiä puoleensa. Hyvinkäälle muutettiin myös hyvin liikenneyhteyksien vuoksi. Monet kävivät Hyvinkäältä töissä Helsingissä.

Hyvinkäällä on toiminut aina 1800-luvun lopulta saakka suuria teollisuuslaitoksia, jotka ovat tarjonneet alueen asukkaille töitä ja mahdollisuuden toimeentuloon. Vuonna 1975 Hyvinkäällä toimineet suuret tehtaat Hyvillan villatehdas ja Renton kenkätehdas veivät kankaita ja kenkiä junalasteittain niin kotimaahan kuin ulkomaillekin. Työntekijöitä Rentolla oli 1970-luvun puolivälissä noin 350. Villatehtaalta sisustus- ja vaatetuskankaita ja lankoja vietiin Neuvostoliittoon ja Keski-Eurooppaan. Lisäksi tehtaassa valmistettiin virkapukukankaita puolustusvoimille ja valtion laitoksille. Myös hyvinkääläiset saivat ostaa oman kaupunkinsa tuotteita tehtaanmyymälöistä. Työntekijöitä Hyvillassa oli lähes 1000. Hyvinkäällä toimi myös VR:n konepaja, jossa korjattiin junia, sekä Koneen hissi- ja nosturitehtaat. Koneella työskenteli lähes 2000 ihmistä. Suuri osa hyvinkääläisistä perheistä sai elantonsa näistä teollisuuslaitoksista.

Ihmisten muuttaessa keskustan alueelle, ryhdyttiin Hyvinkäällä rakentamaan yhä useammin kerrostaloja. Hyvinkäälle syntyi 1970-luvulla Paavolan ja Talvisillan kerrostaloasuinalueet. Kerrostaloalueiden lapset löysivät helposti leikkikavereita, kun naapurustossa oli runsaasti saman ikäisiä lapsia. Hyvinkäällä aloitti vuonna 1975 kaksi uutta koulua. Paavolan kaupunginosaan valmistui oma koulu ja Talvisillan kaupunginosassa aloitti korttelikoulu.

Ihmisten terveydenhoitomahdollisuudet paranivat huomattavasti, kun uusi sairaala valmistui vuonna 1975. Vuosien mittaan myös lähialueiden asukkaat saivat sairaanhoitoa Hyvinkään sairaalasta. Sairaalasta kasvoi vuosikymmenen kuluessa yli tuhannen ihmisen työpaikka.

Talvi 1975 oli poikkeuksellisen lämmin. Maatilojen isännät pääsivät kylvötöihin jo helmikuussa. Tuona talvena Hyvinkäällä järjestettiin hiihtosuunnistuksen ensimmäiset MM-kisat. Suomalaiset saivat kaikki kisojen kultamitalit.